lauantai 28. syyskuuta 2013

Kaakaomuffinit vaniljasydämellä

Kaakaomuffinit vaniljasydämellä
 (10kpl)
 
 
100g voita
2½dl vehnäjauhoja
1½tl leivinjauhetta
1rkl kaakaojauhetta
1.25dl ruokokidesokeria
2 kananmunaa
vajaa 0.5dl maitoa
 
Vaniljakreemi:
0.5dl vaniljakreemijauhetta
1.5dl kylmää vettä
 
Sulata voi ja jätä se jäähtymään.
Valmista vaniljakreemi: sekoita jauhe ja vesi kupissa vispaten ja jätä kreemi tekeytymään.
Sekoita kuivat aineet kulhossa ja tee seoksen keskelle kuoppa.
Sekoita voisulan joukkoon kananmunat ja maito ja vispaa kevyesti sekaisin.
Kaada voi-munaseos kuiva-ainekulhoon ja sekoita tasaiseksi.
Annostele noin ½rkl taikinaa muffinivuokien pohjalle. Laita taikinan päälle reilu nokare vaniljakreemiä ja sen päälle taasn noin ½rkl taikinaa.
Paista muffineja 200asteisessa uunissa noin 15minuuttia.
 

Ohjeen löysin täältä.
Hyviä oli ja tehtiinpä me näitä kaksikin kertaa ;)
Ensikerralla jotain suklaahippuja sekaan tai jokin uusi resepti taas kokeiluun!


maanantai 23. syyskuuta 2013

 
Aamun lehti ja tee omassa rauhassa.
Päiväunet Ukko kainalossa.
Retki metsään/suolle.
Sauna.
Kynttilöitä.
Lömppäilyä ja hyvä kirja.

Ihana lauantai <3

 

 

 


 
 
Mukavaa alkanutta viikkoa <3


sunnuntai 22. syyskuuta 2013

elämään.....

 
 
Elämä on nyt, ei huomenna. Se ei odota tai tule vastaan. Elämä on elettävä todeksi.
Elämä on elettävä todeksi niin, että lihaksia särkee rakkaudesta, vihasta, surusta ja ilosta.
Elämä on rakastamisen opettelua.
Haluan antaa rakkautta ja haluan opetella ottamaan sitä vastaan.
Tuntuu vain siltä, etten useinkaan onnistu. Miksi se on niin vaikeaa?
 
Yritänkö ymmärtää elämää?
Samalla kun aikani menee kaiken ymmärtämiseen, unohdan itseni asemalle.
Minä jään ja aivoni tekevät työtä. Kysymys on elämän rohkeudesta.
Vauhti ei ratkaise, vaan se, että kuljet eteenpäin. Pysähtyminen on suunnan tarkistamista.
 
Verenmaku suussa juoksen kohti haasteita. Vain minä, ei kukaan muu.
 Itsekkyyden kulmikas kassi kulkee mukanani koko ajan.
Ovia on enemmän kuin jaksan avata.
Tietoja ja tunteita. Fiiliksiä ja nautintoja. Asenteita ja arvoja.
Otan jokaiselta hyllyltä vähän ja syön itseni täyteen.
 
Elämän jano ei sammu. Askelillasi ja tarinallasi on merkitystä. Se on ainutlaatuinen käsikirjoitus. Sinun ei tarvitse taistella olemassaolostasi kyynärpäillä.
Älä alistu siihen, että ajatuksesi ja sanasi poljetaan katseiden tavoittamattomiin.
Huuda paha olo itsellesi ja muille.
Minä olen! Olemassa! Tässä maailmassa!
Täällä on minulle paikka! Eikä kukaan voi ottaa sitä minulta pois!
 
Elämässä on läsnä kaikki maailmankaikkeuden värit. Asiat eivät ole mustia tai valkoisia.
Elämä ei ole sinistä tai punaista. Elämä ei ole syksy tai kevät.
 
- Kirjasta ELÄMÄN JANO -
 
 
Ihanan syksyistä alkavaa viikkoa sinulle, lukijani <3

lauantai 21. syyskuuta 2013

Valmistuneita ja keskeneräisiä

Vaikka on ollut hiljaista,
olen silti saanut jotain tehtyäkin, niinkuin aiemmassa postauksessa kirjoitin.
Jotkus on valmistuneet jo kuukausi takaperin, muut tässä välissä.

Tuplakklipsikukkaro, johon olen enemmän kuin tyytyväinen.
Ei aivan mennyt kuin strömsössä, mutta lopputulos parempi kuin osasin odottaa!
Ja mahtuu kännykkäkin hyvin mukaan, ja avaimet jos ei kolikoita pursua ;)
Mahtava ohje löytyi täältä.

 
Alakouluaikainen ystäväni sai tyttösen jo heinäkuun lopussa,
mutta nyt vasta sain tänne tämän kuvan laitettua.
Pienokaista ollaan menossa katsomaan kunhan siellä päässä äiti paranee <3
Viemisenä tekemäni sukat ja tumput, sekä pupunen ja tuttinauha, joka puuttuu kuvasta.

 
Tyttöä odottaa myös toinen ystäväni, jolle olen miettinyt lahjaa.
Ehkä jokin pehmo?
Pöllö oli ensin paperille piirretty ajatus, sitten kaava
ja kokeilun alle pääsi ilman mitään liimakankaita tai muitakaan:
piti saada ÄKKIÄ VALMISTA!!!!
Vaatii hiomista, mutta eikös ole aika lutunen? :)

 
Iidalle on valmistunut piiiiiiiitkät villasukat neidin toiveen mukaan.
Halusi ylipolven menevät ja sai.
 
 
 
Ja Iidan virkattu peittokin on lankojen päättelyä vaille valmis.
Saa nähdä minä päivänä innostun noita päättelemään ;)
 
 
Muutakin on työn alla, mutta niitä en enää jaksanut tähän postaukseen alkaa kuvaamaan.
 
IHANAA VIIKONLOPPUA TEILLE IHANAT LUKIJANI
Ja tervetuloa uudet lukijat :) <3

 

tiistai 17. syyskuuta 2013

SyKSy

 
Täällä minä olen, vaikkei mitään ole kuulunutkaan.
Ommellut ja neulonut silloin tällöin. Jotain pientä.
 

 
Ollut ja yrittänyt nauttia syksystä,
sen tuomista väreistä, auringosta ja raikkaista jo kylmistäkin aamuista.
Syksyn värjäämistä lehdistä.
 
 
Istunut kuistilla, hengittänyt sisään aamun ensimmäisiä auringonsäteitä,
raikkaan kosteaa ilmaa. Yrittänyt kuunnella lintujen ääniä, vielä kun mahdollista.
 
 
Siltikään se ei aina riitä.
Ei, vaikka kuinka haluaisin ja puristaisin itsestäni kaiken jaksamisen.
Väsymys ja toimettomuus on ottanut vallan.
 Koneella oleminen on ahdistavaa.


 
Liekö johtuu syksystä ja pimenevistä illoista (joita rakastan kylläkin),
että jaksaminen ei aivan ole huipussaan ja tahtoisin vain nukkua,
vai johtuneeko elämäntilanteestani joka vaatii aikaa itselle ja omille ajatuksille.
 
 
Paljon en jaksa, vaikka haluaisin.
Sehän tässä on vaikeaa: halu tehdä on isompi kuin jaksamisen määrä.
On opeteltava olemaan. Tässä. Tekemättä mitään ihmeempää.

 
Olla suorittamatta. Antaa aikaa.

 
Tehdä vain jos oikeasti jaksaa, eikä pakottaa itseään äärimmäisyyksiin.
SÄilyttää se nautinto mikä tekemisessä on tähän asti ollut.
 
AuRiNKoiSia PäiViä SiNuLLe <3


Mehevä piirakka

 
Kokeilin taas uutta piirakkaohjetta.
Taas päädyin Valion sivuille ja sieltä löytyi tämä ohje:
 
 
 
Tätä on kokeiltu ensin omenapiirakkana yksinkertaisella pohjalla
ja eilen sitten kaksinkertaisella pohjalla mustikka/vadelma versiona :)
Ja on kyllä hyvää. Kostea ja herkullinen *NAMSKIS*

Tässä ohje:
 
4dl piimää
4dl sokeria
1½ dl Valio Oivariini juokseva (käytin ihan margariinia)
6½dl vehnäjauhoja
1rkl leivinjauhetta
n.1½litraa omenakuutioita tai -viipaleita
kanelia
sokeria
 
Aloita piirakan valmistaminen esikypsentämällä omenakuutioita tai -viipaleita mikrossa täysteholla, kunnes ne pehmenevät hiukan, 4 - 5 min.
Mausta omenat sokerilla ja kanelilla. Käytä sokeria omenien happamuuden mukaan.
 
Sekoita piimä, sokeri, Oivariini, jauhot ja leivinjauhe.
Kaada taikina uunipannulle leivinpaperille. Ripottele omenapalat taikinan päälle.
 
Paista uunin keski- / alaosassa 200 asteessa n. 25 min tai kunnes kypsä.
Sihtaa halutessasi jäähtyneelle omenapiirakalle hiukan tomusokeria.
Tarjoa omenapiirakka vaniljakastikkeen kera. 

lauantai 7. syyskuuta 2013

Palkinto ja voittaja :)

Eilen oli viimeinen päivä osallistua arvontaan!
 
 
Tänään Iidan kanssa sitten arvottiin voittaja,
joka on:
 
 
MunTekemä!!!! 
Onnea voittajalle ja kiitos kaikille osallistujille!!!!
 
 
Palkintonahan oli tekemäni kassi, ja minkälainen kassi siitä tuli?
Kauppakassi!!!! Varmasti käytännöllinen, eikö?
 
 
Lisäksi kassin mukana sujahtaa levy suklaata ja kukkaheijastin pimeneviin iltoihin!

Näistä jompi kumpi paketti lähtee MunTekemä-blogin kirjoittajalle :)
Ilmoitahan, kumpi on mieleisempi? :)